Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Ensisijaisesti puun kuntokartoitusta tehdään silmin havannoimalla. Ajankohta arvioinnille tulee olla oikea. Talvella puiden kokonaisvaltaista arviontia ei voida tehdä, mutta muut ajankohdat ovat sopivia.

Kiinnitä huomiota puussa mahdollisesti olevaan lahoon ja vaurioihin esim. repeämät, haavat ja ruhjeet, oksantyngät ja onkalot (esim.tikankolot) ovat kaikki tyypillisiä lahonreittejä puiden sisälle.

Kiinnitä huomio myös puiden elinvoimaisuuteen. Rungon kuoren irtoaminen, pihkan erittäminen, kuivunut latvusto ja oksat sekä pienet lehdet, lehtien puuttuminen ja neulasten huono kunto voivat kaikki kertoa puun voivan huonosti. Lisäksi myös luonnottoman keltaiset lehdet voivat olla merkki puun huonosta kunnosta.

Käävät ovat merkki lahosta. Kääpäistä puuta tuleekin pitää silmällä! Kaikki käävät eivät ole aggressiivisia lahottajia ja eri puulajeilla on omat mahdollisuutensa puolustautua niitä vastaan.

Lahon sijainti vaikuttaa olennaisesti puun kestävyyteen. Puun kaatuminen on todennäköisempää, jos laho sijaitsee lähellä tyveä. Lisäksi lahon määrä ja levittäytyminen puussa ovat ratkaisevia sille, miten puu kykenee pitämään itsensä pystyssä. Pintapuuhun levittäytynyt laho on merkki heikosta kestävyydestä.

Puun juurien kunto on myös tärkeää. Juurilla on oltava riittävästi tilaa, että puun hapensaanti ja vesitalous toimii. Myös puun läheisyydessä tehtävät maansiirto- ja kaivuutyöt heikentävät puun vesitaloutta ja hapenkiertoa.

Oksien kunto on myös tärkeää. Jos oksan oksankaulusta on vahingoitettu, on mikro-organismeilla vapaa reitti puun sisälle. Liian suurten oksien (yli käsivarren paksuiset oksat) poistolla on voitu myös horjuttaa puun tasapainotilaa.

 

Koivu

Koivun tuhoja aiheuttavat pääasiassa kolhut sekä vääränlaiset leikkuutoimenpiteet (leikattu yli 7cm oksia), jolloin oksien poistot avaavat puun sisään helpon kulkureitin lahottajille. mm. pakurikääpä, taulakääpä, pörrökääpä ja lattakääpä.

Taulakääpä ja pörrökääpä ovat aggressiivisia lahottajia ja niiden olemassaolo merkitsee lahon levittäytyneen pitkälle jolloin puu on suositeltavaa kaataa nopeasti. Kuivunut latvus on myös huono merkki.

 

Mänty

Männyt kasvattavat vahvan paalujuuren, jonka avulla puu ankkuroituu maahan. Siksi männyt eivät helposti kaadu. Esim. maansiirtotyöt puun läheisyydessä heikentävät juuria, jollon riski kaatumisesta kasvaa ja puu pitäisi ehkä kaataa.

Männyn vakavin uhka on männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti, jolloin männyn latvus harvenee luonnottomasti, neulaset kellastuu tai kuivuvat punaruskeiksi. Tauti etenee aggressivisesti ja kaikki latvuksen neulaset tyypillisesti kuolevat samanaikaisesti. Kuiva ja vihreä latvus merkkaa tervasrosotautia.

Latvuksen tai oksien yläosan kellastuminen/kuoleminen sekä pihkaiset mustat laaja-alaiset korot ovat merkkejä tervaroson (kuivattaa puun latvuksen) olemassaolosta puussa. Jos koro on puun tyvellä, voi seurauksena olla koko puun kuoleminen. Siksi koron sijaintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mänty voi kuitenkin elää tervaroson kanssa jopa vuosikymmeniä kuivasta latvuksesta huolimatta.

 

Kuusi

Kuusen kuntotarkastelu voi olla vaikeaa. Kuusenjuurikäävästä kärsivä kuusi voi olla ulkonäöltään tuuhean ja terveen näköinen, mutta silti se saattaa olla rakenteeltaan aivan laho ja kaatua pienestäkin tuulesta. Ja myös toisinpäin, jos kuusi näyttää ulkoapäin harventuneelta ja ränsistyneeltä, voi kuusen rungon rakenne olla täysin terve.

Pihkan valuminen ja tyviosan turpoaminen voivat olla merkki lahon etenemisestä.